Skip to content

Mielikuvituksen aika x Norma

Onko Norma tuttu? Vuonna 2020 perustettu suomalainen huonekaluyritys luo esineitä, jotka edustavat niin kutsuttuja funktionaalisia arkkityyppejä. Sohvia, tuoleja, hyllyjä – ja tulevaisuudessa kuka ties mitä. Kaiken takana on estetiikka, Norman muotoilujohtaja Mikael Kivelä uskoo.

Teksti: Pia Sievinen, kuvat: Norma

Norman tarina. Mitkä olivat lähtökohdat, mistä kaikki alkoi?

Olin aikoinaan perustamassa huonekaluyritys Made by Choicea. Sitten piti valita keskittyäkö Choiceen vai muotoilujohtajan työhön 358:ssa, ja tuossa kohdin valinta oli 358. Mutta ajatus huonekalubrändistä jäi kytemään. Idea todella tiukasta konseptista, jonka ytimessä ovat standardit – oli kyse sitten muodista tai mistä tahansa – oli ollut mielessä jo vuosia.

Aloin tutkia huonekaluteollisuuden lukuja Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa vientiluvut ovat hirvittävän paljon suuremmat. Pohdin että miksi ei voisi kokeilla tehdä kansainvälistä juttua Suomesta suomalaisella asenteella ja meiningillä. Olin aikoinaan tavannut Henry Sukarin, ja olimme puhuneet huonekalukaupasta ja tuoteportfolion kuratoinnista. Elokuussa 2017 tapasimme lounaalla, kerroin luvuista, esitin oman visioni ja kysyin kiinnostaisiko häntä lähteä mukaan hitaasti rakentamaan huonekalubrändiä.

”Ei ollut ikinä käynyt mielessäkään, että muotoilisin sohvan. Alkoi armoton opiskelu.”


Koto 218 on Norman sohvista suosituin. Omanlaisekseen Koton tekevät sen mittasuhteet: sohva on leveä ja erityisen syvä.

Aloititte sohvista. Miksi juuri sohvista?

Sohvat ovat mittatilaushuonekaluja. Näin ei tarvitse investoida valtavasti omaan varastoon, vaan investointeja ovat muotoilu, prototyypit ja vastaavat asiat. Ei ollut ikinä käynyt mielessäkään, että muotoilisin sohvan. Alkoi armoton opiskelu aiheesta, nyt voin sanoa tietäväni sohvista jo jonkin verran. Kun menimme tehtaalle, olin opiskellut aihetta, piirtänyt 3D:nä muutamia malleja ja hakenut standardikonseptia. Tavoitteena oli tehdä kiinnostavan näköisiä sohvia, jotka jossain määrin täyttävät arkkityypin kriteerit.

Kun näin ensimmäiset mallikappaleet, olin järkyttynyt: tällaisiako nämä nyt ovat. Ne olivat estetiikaltaan muuta kuin mitä olin nähnyt visiossani. Kyse oli pienistä yksityiskohdista suhteessa toisiinsa ja fyysiseen maailmaan, näitä on mahdoton hahmottaa ennen prototyyppivaihetta. Uusien versioiden valmistuttua olin jälleen järkyttynyt. Korjaukset oli tehty pyytämälläni tavalla, mutta lopputulos ei näyttänyt vieläkään oikealta. Kolmatta kertaa ei tullut, vaan sohvat kuljetettiin huhtikuussa 2020 suoraan Helsinkiin. Näin lopulliset mallit ensimmäistä kertaa, kun olimme studiolla kuvaamassa mallikappaleita. Se oli helpotus: nämä näyttävät siltä miltä pitikin. Ihan oikeilta huonekaluilta ja menevät konseptiin, jota olin ajatellut.

Norman perustajiin kuuluu sinun ja Henry Sukarin lisäksi valokuvaaja Juho Huttunen. Millainen työnjako teillä on?

Henryllä on kontaktit valmistajiin, minun vastuullani ovat brändi ja muotoilu. Vahva kuvallinen estetiikka on keskeinen osa modernia brändiä, niinpä pyysimme Juhon mukaan.

”Haluamme tarjota jotakin sellaista, mikä voi kestää seuraavan trendikauden ja sitäkin seuraavan trendikauden yli.”


Klassisen koulutuolin innoittamana syntynyt KBC-tuoli tulee Norman mallistoon keväällä 2021.

Miten Norman mallistot muodostuvat?

Perusajatuksena on arkkityypit – toisin sanoen standardit ja perusasiat. Tämän ajatuksen ympärillä pyritään pyöriä mahdollisimman tiiviisti. Muotoilijana, joka tykkää kokeilla ja käyttää värejä, leikkiä muodoilla ja ikään kuin epäonnistua mahdollisimman näyttävästi, onkin yllättävän vaikeaa pysyä perusasioiden konseptissa kiinni. Toisaalta on ollut hyvä oppi itselle, että aina ei tarvitse mennä jokaisen mielenliikkeen mukaan, vaan voi tehdä asioita pitkäjänteisesti ja sellaista, joka kestää aikaa. Mallistojamme ei luoda ensisijaisesti liiketaloudellisten kannusteiden perusteella, vaan kestävän muotoilun huomioiden sen, että asiakkaamme tekevät yleensä pitkän aikavälin investoinnin. Haluamme tarjota jotain sellaista, mikä voi kestää seuraavan trendikauden ja sitäkin seuraavan trendikauden yli.

Kenelle Norman tuotteet on suunniteltu? Tai ketä ajattelet tuotteita suunnitellessasi?

Paras tapa olla rehellinen muotoilijana on se, että muotoilee itselleen. Katson asioita aina ensin sitä kautta, että ostaisinko tämän itse. Tykkään klassikoista ja perusasioista kuten meleerattu harmaa college-paita. Kun muotoilen asioita, mietin että putoaako tämä hyvin siihen college-paidan viereen. Lisäksi tulee tietysti asiakasnäkökulma, eli kuka muu sellaista voisi ostaa. Ehkä joku laatutietoinen ihminen, joka ei halua kotiinsa sitä viimeisimmän trendin mukaista jotain asiaa – oli se sitten tuoli, sohva tai senkki.


Japanilaista minimalismia henkivä Sharer-tuoli on prototyyppi.

Kerro Norman arvoista ja miten ne näkyvät muotoilussa?

Arvomme ovat utilitäärisyys, rehellisyys ja yksinkertaisuus. Ne tulevat suoraan shakereiden filosofiasta. Jos mietitään esimerkiksi mallistoomme tulossa olevaa hyllyä, arvomme näkyvät siinä hyvin. Tuote ja koko sen rakenne materiaaleineen ovat todella yksinkertaisia, mutta sen funktionalisuus ja yksinkertaisuus muodostavat puhtaan esteettisen kokonaisuuden.

Jos olen rehellinen, niin teen aika pitkälle estetiikka edellä. Se toimii kattona muille arvoille. Jos tekisi puhtaasti funktionaalisia asioita, ne olisivat helposti todella ankeita. Estetiikka on se mikä parinvalinnassakin toimii ensisijaisena ärsykkeenä. Vasta sen jälkeen aletaan miettimään käytännöllisyyttä.

Habitaren 2021 teema on Reimagine – mielikuvituksen aika. Millaista roolia mielikuvitus näyttelee Norman tuotteiden suunnittelussa ja brändityössä?

Taustani on graafisen muotoilun puolella, missä pääsee heti kokeilemaan kaikkia asioita ja näkee heti miltä jokin näyttää. Muotoilussa joutuu kuvittelemaan ihan järjettömän määrän asioita. Sohva on hyvä esimerkki. Kun muutat vaikka kymmentä pientä asiaa, ne alkavatkin kommunikoida keskenään ja kokonaisuudesta ei tulekaan mitään, mistä tajuaa myös oman mielikuvituksen rajallisuuden. Tuoteportfolion kehittämiseen liittyen omaa mielikuvitusta joutuu pikemminkin rajoittamaan sen sijaan, että sen antaisi mennä valtoimenaan. Brändin kanssa on sama juttu. Jos olisimme yhtään toisenlainen, hulluttelisin ihan eri tavalla.

”Estetiikka on se mikä parinvalinnassakin toimii ensisijaisena ärsykkeenä. Vasta sen jälkeen aletaan miettimään käytännöllisyyttä.”

Mikä tekee Normasta erityisen?

Olemme lähteneet selkeästi brändi ja brändikonsepti edellä. Tavoitteena on tehdä kansainväliset kriteerit täyttävää brändiä, joka on helposti ymmärrettävä ja hahmotettava. Sinne olemme matkalla. Toinen tähän liittyvä asia on se, että kuvamaailma, muotoilu ja brändikonsepti nivoutuvat kaikki yhteen. Jos jossain vaiheessa huomataan, että meillä on myynnissä tuote, joka ei sovi standardiajatukseen tai -estetiikkaan, se pitää heittää pois, koska konsepti ajaa kaiken edelle.


Siro ja kevytrakenteinen Vakio 199 on istuttaessa mukava ja ylellinen.

Mikä on Norman missio?

Olla vaihtoehto Ikealle. Se ei toteudu vielä, mutta jos laitetaan ripaus visiota mukaan, silloin toteutuu. Eli jos tarvitset perusveitsen, leikkuulaudan, tuolin, ajattelet Ikeaa. Jos haluat, että se olisi vähän parempi sellainen, olisi hyvä että 15–20 vuoden kuluttua ajattelisit Normaa.

Eli parempaa Seppälää?

Kyllä, juuri tätä.

Mikä inspiroi sinua suunnittelijana? Mistä saat eniten vaikutteita?

On oikeastaan kaksi referenssiä. Ensimmäinen on amerikkalainen vuosisadan puolenvälin modernismi. Toinen on japanilainen estetiikka, jossa resonoi tietty minimalismi, kansallinen ujous ja jopa uskonnollisuus. Jenkkimodernismissa kiinnostaa arkkitehtuuri: kaikki Case Study -talot ja Eamesin touhu, jossa käytännöllinen pidättyväisyys kohtaa leikkisyyden. Brutalismissa ja kauneudessa yhdistelmä on jotain paljon suurempaa kuin mitä ne ovat erikseen.


Suurikokoisen ISO-sohvan selkänojat, istuintyynyt ja käsinojat on täytetty untuvalla.

Mikä on oman kotisi tärkein huonekalu ja miksi?

Itse suunnittelemani Norman Koto 218 -sohva on tällä hetkellä se, missä vietän eniten aikaa erityisesti korona-aikana. Sohva on parantanut elämääni, ja vaikka tämä on uusi huonekalu, se on tällä hetkellä kaikista tärkein.

5 x Mielikuvituksen aika sanoina

Suunnittelufilosofiani
Niitä on kaksi. Toinen on tiukka raamien sisällä pysyminen ja standardien tekeminen. Toinen on sen ääripää: kaikista säännöistä vapaa ilmaisu, mihin toivon vielä pääseväni huonekalusuunnittelun puolella. Estetiikka liittyy tähän. Olipa kyseessä mikä tahansa asia – kirja, huonekalu, juliste, maalaus tai mikä vain – estetiikka on toisen ihmisen koskettamista.

Muotokieleni
Geometrinen ja hallittu.

Väripalettini
Sattumanvarainen. Väripalettiin liittyen olen graafisen suunnittelun puolella monesti tehnyt niin, että otan jonkun valokuvan ja sattumanvaraisesti poimin siitä tumman ja vaalean sävyn. Sitten teen koko maailman sen ympärille. Yleensä valokuvassa on väreissä jonkinlainen balanssi, ja kun otat sieltä tumman ja vaalean sävyn, saattaa tulla jotain todella kiinnostavaa. Kun haluan luoda jotain todella kiinnostavaa, menen valokuvien kautta.

Minua inspiroi tällä hetkellä
Koneistetut metallit.

Rakastan
Kun päästään siihen pisteeseen, että joku asia herättää tunnereaktion. Kun kaikki vain loksahtaa kohdalleen. Ja se tapahtuu yleensä aina odottamatta. Vaikka kuinka yrität tehdä kaiken oikein, pääset ehkä vain keskivertoon. Mutta kun teet vahingossa jonkun asian, saatat päästä eri tasolle. Se on upeinta.

 

Norma on mukana Habitaressa 15.–19.9.2021.