Skip to content

Kansainvälinen Ystävä 2016: Alice Rawsthorn

Designkriitikko ja kirjoittaja Alice Rawsthorn on kutsuttu Habitaren ensimmäiseksi Kansainväliseksi Ystäväksi.

Alice Rawsthorn on Habitaren Kansainvälinen Ystävä 2016

Designkriitikko ja kirjoittaja Alice Rawsthorn on kutsuttu Habitaren ensimmäiseksi Kansainväliseksi Ystäväksi. Uusi ystävä valitsee Habitare-messujen tarjonnasta kiinnostavimmat tuotteet ja ilmiöt (Arena-ohjelmalava ke klo 12.30) ja pitää keynote-puheenvuoron (Arena-ohjelmalava ke klo 13.30).

Alice Rawsthorn

  • kirjoittaa designista kansainväliseen New York Timesiin ja taidelehti Frieze Magazineen.
  • puhuu designista useissa kansainvälissä tapahtumissa, kuten TED ja Maailman Talousfoorumin vuosittaisissa tapaamisissa Davosissa Sveitsissä.
  • kirjoittanut designkirjoja, mm. Hello World: Where Design Meets Life. Kirjassa hän tutkii muotoilun vaikutusta elämään: menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan.
  • on palkittu työstään muotoilun ja taiteen puolesta The Order of the British Empire (OBE) -palkinnolla vuonna 2014.
  • asuu Lontoossa

(kuva: Michael Leckie)

Alice Rawthornin haastattelu

Alice Rawsthorn kertoo ennakkoon ajatuksistaan Habitaren Kansainvälisenä Ystävänä.

K: Mikä sai sinut hyväksymään kutsun saapua Habitaren Kansainväliseksi Ystäväksi?
V: Olen hyvin kiinnostunut suomalaisesta designista ja käsityötaidosta, niin niiden historiasta kuin nykyhetkestä. Niinpä olin ilahtunut saadessani kutsun Habitaren Kansainväliseksi Ystäväksi, sillä se tarjoaa minulle mahdollisuuden tutustua Helsingin design-kentän viimeaikaiseen kehitykseen.

K: Millainen rooli mielestäsi on messujen ja muotoiluviikkojen kaltaisilla tapahtumilla muotoilualalla?
V: Eri kaupungeissa ympäri maailmaa järjestetään vuosittain nykyään joukoittain muotoiluviikkoja, festivaaleja, -biennaaleja ja -triennaaleja. Dynaamisimmat tapahtumat tarjoavat niin paikallisille asukkaille kuin ulkomaisille vierailijoille mahdollisuuden tutustua kaupungin muotoilukulttuuriin. Milanon muotoiluviikko on tietysti yhä näistä vilkkain ja äänekkäin, mutta myös esimerkiksi Wienin muotoiluviikko on menestyksekkäästi tuonut esiin kaupungin rikasta muotoilu- ja käsityöperintöä sekä esitellyt wieniläistä nykymuotoilukenttää.

Myös Istanbulissa ja Ljubljanassa on järjestetty kulttuurisesti kunnianhimoisia muotoilubiennaaleja, jotka ovat tärkeällä tavalla osallistuneet kansainväliseen muotoilukeskusteluun.

K: Mitä odotat erityisesti näkeväsi Helsingissä syksyllä?
V: Koska en ole käynyt Helsingissä moneen vuoteen, odotan jälleennäkemistä innolla. Pääsen perehtymään uusiin ilmiöihin muotoilun kentällä ja niihin suomalaisen muotoiluhistorian puoliin, jotka jäivät huomiotta aikaisemmilla vierailuillani.

K: Vuonna 2016 Habitaren teemana on ’Ovet auki’. Teeman kautta messuilla käsitellään sellaisia aiheita kuin avoimempi kaupunkirakenne, jakamistalous ja kollektiivinen koti. Miltä teema vaikuttaa muotoilukriitikon näkökulmasta?
V: ’Ovet auki’ on osuva ja ajankohtainen teema. Yksi suurimmista muutoksista kuluttajakulttuurissa viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut murros jakamiseen liittyvissä asenteissa ja älykkäiden suunnitteluratkaisujen ilmaantuminen. Tämä on vakiinnuttanut jakamisen ei vain tehokkaana vaan myös houkuttelevana ja voimaannuttavana vaihtoehtona omistamiselle.

Ilmeinen esimerkki tästä on Airbnb. Sen perusti joukko sanfranciscolaisia graafikoita, jotka ovat sitoutuneet kehittämänsä palvelun jatkuvaan muokkaamiseen esiin tulevien ongelmien ja muuttuvien olosuhteiden mukaan. He ovat onnistuneet määrittelemään uudelleen ihmisten käsitykset kotiensa jakamisesta Airbnb-isäntinä ja toisten kotien jakamisesta vieraina. Tällä ajattelutavan muutoksella on syvällisiä vaikutuksia kotien suunnitteluun ja esineistöön tulevaisuudessa. Näemme ehkä enemmän yhteisöllisiä tiloja.

 

K: Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen nykymuotoilun vahvuudet ja heikkoudet?
V: Suomalaisella nykymuotoilulla on monia vahvuuksia, joiden pohjalle rakentaa. Suomella ei ole ainoastaan epätavallisen rikas modernin muotoilun perintö, vaan sillä on myös upea käsityö- ja kansanperinne sekä dynaaminen teknologiateollisuus. Näistä on valtavasti etua nykymuotoilun maailmassa.

 

K: Suomessa on vahva käsityön perinne. Millaisena näet kädentaitojen merkityksen massatuotannon hallitsemassa maailmassa?
A: Suomen käsityöperinne on hyvin merkittävä voimavara muotoiluyhteisölle. Aikoinaan käsityöläisyys sivuutettiin söpönä, vanhanaikaisena ja vähäpätöisenä, mutta viime vuosina asenteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Ensiksikin pidämme nykyään kaikkialla läsnä olevan standardoinnin hyötyjä itsestäänselvyyksinä, ja koemme standardoidut tuotteet mitäänsanomattomiksi ja sieluttomiksi. Toiseksi on mahdotonta ohittaa globalisaation ja teollistumisen varjopuolia, kuten työvoiman hyväksikäyttöä ja ympäristövahinkoja. Kolmanneksi riippuvuutemme digitaalisesta kulttuurista on saanut meidät janoamaan käsityöläisyyden spontaaniutta ja erikoislaatuisuutta. Taiteilijat ja muotoilijat ovatkin joutuneet arvioimaan uudelleen suhdettaan käsityöhön ja käsityötuotantoon, samoin kuin suuri yleisökin.

Viime aikojen suosituimpia televisio-ohjelmia Isossa-Britanniassa ovat olleet The Great Pottery Throw Down (’Suuri keramiikkakilpailu’) ja The Great British Sewing Bee (’Suuri brittiläinen ompelukilpailu’). Meneillään on maailmanlaajuinen ilmiö, jossa ihmiset katsovat YouTubesta videopätkiä keraamikoista työnsä ääressä tai ihmisistä ilmoittautumassa käsityökursseille tekemään keramiikkaa, metallitöitä ja kirjailua. On kiehtovaa nähdä, miten elpynyt kiinnostus käsityöhön vaikuttaa nuorten tekijöiden tekemisiin tulevaisuudessa.

K: On ollut paljon puhetta muotoilijan roolin kasvamisesta ja laajenemisesta uusille alueille. Millaisena näet ammatin roolin ja vastuun?
V: Designilla ja muotoilijoilla on ollut monenlaisia tehtäviä eri aikoina ja eri yhteyksissä, mutta muotoilulla on aina ollut merkittävä rooli muutosvoimana. Sen avulla voimme sopeutua muutoksiin eri elämänalueilla ja pyrkiä takaamaan, että näillä muutoksilla on meihin suotuisia, ei haitallisia vaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että muotoilijan tai suunnittelijan rooli on jatkossakin jatkuvassa muutoksen tilassa erityisesti näinä levottomina aikoina.

Eräs rohkaiseva viimeaikainen kehitys on ollut muotoilijoiden tarttuminen yhä laaja-alaisempiin haasteisiin. Esimerkkinä on yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa sosiaalipalvelujen, kuten vanhustenhuollon ja työttömien työllistämisen kehittämisessä. Muotoilijat ja suunnittelijat eivät vain suunnittele verkkosivustoja tai esitteitä, joissa kerrotaan, mitä päätöksiä toiset tahot ovat tehneet, vaan he ovat perustellusti yhä enemmän mukana päätöksentekoprosessissa.

 

K: Suomi on (myös) insinöörivetoinen maa, ja teknologialla on yhä suurempi rooli tuotteiden muotoilussa ja tuotannossa. Millaisena näet uusien teknologioiden merkityksen muotoilulle?
V: Hyödyllisten sovelluskohteiden tunnistaminen ja kehittäminen uusille teknologioille on ollut yksi muotoilun tärkeimmistä tehtävistä muutosvoimana kautta historian. Tehtävä pysyy tärkeänä samalla kun teknologisen muutoksen vauhti ja laajuus kasvavat. Ajatellaanpa vaikka kaikkia niitä uusia teknologioita, joita meidän oletetaan käyttävän jo muutaman seuraavan vuoden sisällä: kuljettajattomat autot, laajennettu todellisuus, langattomat 5G-verkot, tekoäly, huipputehokkaat lennokit ja esineiden internet -laitteet. Muotoilulla on ratkaiseva rooli näiden kehittelyssä, kuten myös sellaisten tulevaisuuden teknologioiden kuin ns. hermorakenteisten ja kvanttitietokoneiden sekä älysirujen kehittämisessä.

 

K: Messuissa on kyse uusien tuotteiden esittelemisestä, mikä voi jonkun mielestä olla vastuutonta kestävän kehityksen näkökulmasta. Millaisena näet designin aseman suhteessa ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen?
V: Kestävämmän elämäntavan tukeminen on tällä hetkellä yksi suurimmista muotoilijoiden ja suunnittelijoiden kohtaamista haasteista, ja samalla innostava mahdollisuus. Jatkossa paine ilman muuta kasvaa sen varmistamiseksi, että tuotteiden muotoilu, valmistus, testaus, kuljetus, myynti ja lopulta hävittäminen saadaan hoidettua tavalla, joka ei aiheuta yleistä huolta.

 

K: Onko designin käsite kärsinyt inflaation? Onko se terminä liian laaja, ja käytetäänkö sitä liian monilla aloilla?
V: Sanasta ’design’ on tullut niin muodikas ja sitä käytetään viittaamaan kaikkeen mahdolliseen, aivan kuin sanoja ’meemi’ ja ’kuraattori’, että teoriassa riski merkitysinflaatiosta on olemassa. Design on käsitteenä aina kärsinyt sekaannuksista ja väärinkäsityksistä, ja jos siitä tulee vielä epäselvempi, kun sitä käytetään niin löysästi, eikö ole todennäköistä, että sekaannus sen merkityksestä pahenee entisestään? Se on mahdollista.

Uskon kuitenkin, että on tärkeämpää keskittyä enemmän muotoilun vaikutukseen ja vähemmän sen määritelmään. Jos se, että suhtaudumme johonkin toimintaan muotoiluharjoituksena, parantaa lopputuloksen laatua, niin edut, jotka seuraavat toiminnan mieltämisestä ’muotoiltuna’, ovat paljon haittoja suuremmat – olipa kyse lahjan paketoinnista, matkan suunnittelusta tai uuden ohjelman kehittämisestä.

 

K: Mistä kaupungista tai maasta tulevat tämän hetken mielenkiintoisimmat design-uutuudet?
V: Eräät kiinnostavimmista uutuuksista tulevat Afrikan maista. Siellä digiteknologia, erityisesti matkapuhelinverkon laajeneminen, mullistaa suunnittelukulttuuria. Kokonainen afrikkalaisten suunnittelijoiden uusi sukupolvi kehittää nerokkaita asioiden internet -laitteita, jotka lupaavat parannusta miljoonien ihmisten elämänlaatuun.

Kamerunilainen suunnitteluinsinööri Arthur Zang on kehittänyt Cardiopad-nimisen kannettavan sydänseurantalaitteen, jolla voidaan tarkkailla syrjäisellä maaseudulla asuvien ihmisten sydämen toimintaa ja lähettää matkapuhelinverkon kautta tietoja diagnoosia varten satojen kilometrien päässä sijaitseviin hyvin varusteltuihin sairaaloihin.

Keniassa ryhmä lääkäreitä ja suunnittelijoita, nimeltään Peek Vision, on soveltanut samanlaisia periaatteita matkapuhelimessa toimivan Peek Retina -silmätutkimussovelluksen suunnitteluun. Kamerunin ja Kenian kaltaisissa maissa, joissa lääkinnällisten resurssien pulasta aiheutuu vaaratilanteita ja joissa useammilla ihmisillä on saatavillaan matkapuhelinyhteydet kuin puhdasta vettä, tällaisilla älykkäästi suunnitelluilla asioiden internet -laitteilla voi olla valtava vaikutus terveyspalvelujen saatavuuteen.

 

K:Mikä on mielestäsi muotoilun tärkein tehtävä nykyisin?
V: Muotoilulla on ollut monia merkityksiä eri tilanteissa eri aikoina, mutta sen perustehtävä on aina ollut toimia suunnannäyttäjänä, joka auttaa meitä ymmärtämään muutoksia ja varmistamaan, että ne vaikuttavat meihin myönteisesti eivätkä kielteisesti.

 

K: Onko pienten tuotantoerien ja uniikkien töiden merkitys muotoilussa lisääntymässä?
V: Yhä useammille muotoilijoille pienet tuotantoerät ovat keino kokeilla uutta ja työskennellä itsenäisesti omien tavoitteiden eteen asiakkaan ohjeiden noudattamisen sijaan. Melko helppokäyttöisten digitaalisten työkalujen avulla se on yhä helpompaa – esimerkiksi rahoitusta voidaan hakea joukkorahoitusalustoilla, yhteistyökumppaneita ja pilvivalmistajia voidaan etsiä sosiaalisessa mediassa, ja työt voidaan julkaista ja myydä verkossa.

 

K: Ketkä ovat suosikkejasi suomalaisista muotoilijoista ja miksi?
V: Suomalaisen muotoilun viimeaikaisia suosikkejani on Lucifyn toteuttama tiedon visualisointiprojekti The Flow Towards Europe, joka paljastaa pakolaiskriisin laajuuden ja nopean etenemisen esittämällä kartalla Eurooppaan suuntautuvat pakolaisvirrat. Näyttämällä, mistä pakolaiset ovat tulleet ja mihin he ovat matkalla, tämä projekti on loistava esimerkki siitä, miten muotoilu voi auttaa meitä ymmärtämään maailman monimutkaista kehitystä visualisoimalla sen selkeästi ja kiinnostavasti.

 

K: Mitkä kolme uutta esinettä tai huonekalua ovat kiinnittäneet huomiosi viime aikoina?
V: August Home Access System – Yves Béharin San Franciscossa sijaitseva muotoiluryhmä Fuse Project on kehittänyt useita mobiilisovelluksia, joilla voidaan etähallita kotia tehokkaasti ja kestävästi. Pidän erityisesti helppokäyttöisestä August Home Access System -sovelluksesta, jonka avulla ovet voidaan lukita ja avata puhelimella ja lähettää eri vastaanottajille digitaalisia avainkoodeja, jotka ovat voimassa määritetyn ajan.

Max Lambin My Grandfather’s Tree – kun brittimuotoilija Max Lamb huomasi, että hänen isoisänsä maatilalla North Yorkshiressa kasvava ikivanha saarni oli kuolemassa, hän sahasi puun ystävänsä Jon Turnbullin kanssa osiin useiden vuosien aikana. Siten he pystyivät hyödyntämään mahdollisimman suuren osan puuaineksesta jakkaroiksi, tuoleiksi ja penkeiksi, joissa näkyvät vanhan puun syyt ja kyhmyisen kaarnan kauneus.

Simon 100 -valokytkin – nouseva ja kiehtova trendi esinemuotoilussa ovat kosketusnäyttöpinnat, jotka vetoavat ulkonäöllään ja käyttöominaisuuksillaan. Espanjalaisen kytkinvalmistajan Simonin 100-kytkin on tutkimattoman valkoinen suorakulmainen paneeli, jota käytetään yksinomaan kosketuselein ilman mitään visuaalisia vihjeitä. Simonin tutkimusten mukaan olemme jo niin tottuneita mobiililaitteiden kosketusnäyttöihin, että kykenemme soveltamaan samaa käyttökokemusta muihinkin esineisiin.

 

K: Mainitse kotoasi kolme huonekalua tai design-esinettä, jotka ovat sinulle erityisen tärkeitä.
V: Hella Jongeriusin suunnittelema ja Vitran valmistama Worker Chair -tuoli – hollantilainen muotoilija Hella Jongerius on taitava kehittämään käsitteellisiä muotoiluprojekteja, jotka ovat myös käytännöllisiä ja kauniita. Vitra on valmistanut virheettömän viimeistellyn Worker Chair -tuolin upeista materiaaleista, mutta kankaiden harkitut sävyt ja perinteiset luiset napit luovat illuusion vuosia käytössä olleesta mukavasta vanhasta nojatuolista.

Arne Jacobsenin Georg Jensenille suunnittelemat aterimet – tanskalaisarkkitehti Arne Jacobsen suunnitteli tämän aterinsarjan vuonna 1957 tavoitteenaan luoda toiminnalliset aterimet mahdollisimman vähistä materiaaleista. Ostin aterimet kaksikymmentä vuotta sitten ja olen siitä lähtien käyttänyt niitä päivittäin. Aterimet ovat tyylikkäitä, tehokkaita ja todella monipuolisia. Teelusikalla saa kaavittua shampoopullosta jämät, ja veistä voi käyttää myös ruuvimeisselinä.

Samsung Serif TV, jonka ovat suunnitelleet Ronan ja Erwan Bouroullec – en muista, milloin olisin viimeksi innostunut television tai minkään muunkaan elektroniikkalaitteen muotoilusta. Yleensä mikään vaihtoehto ei erityisesti viehätä, ja päädyn ostamaan sen laitteen, jota inhoan vähiten. Ranskalaisveljesten Ronan ja Erwan Bouroullecin suunnitteleman Samsung Serif -television hienostunut linjakkuus kuitenkin ihastutti ensinäkemältä. Selvästi monet muutkin tuntevat samoin, sillä jälleenmyyjät ovat joutuneet ottamaan käyttöön jonotuslistat.