Skip to content

 

 

 

 

 

 

Sevil Peach

Turkkilaissyntyinen muotoilija Sevil Peach (Fellow of Chartered Society of Designers, FCSD) opiskeli sisustussuunnittelua Brightonin yliopistossa Englannissa. Peach työskenteli useissa johtavissa arkkitehtitoimistoissa. Vuonna 1994 hän perusti Lontoossa sijaitsevan suunnittelutoimistonsa SevilPeach Architecture + Designin yhdessä arkkitehti RIBA Gary Turnbullin kanssa.

Peachilla ja Turnbullilla on laaja kokemus muun muassa vähittäiskauppaan, terveydenhuoltoon, näyttelytoimintaan, asumiseen ja kaupalliseen toimintaan liittyvistä projekteista. Viimeisen 24 vuoden aikana Sevil on perehtynyt syvällisesti työpaikkojen suunnitteluun. Hänen asiakkaansa ovat halunneet uudistaa työympäristöjään, jotta ne tukisivat paremmin liiketoiminnan tavoitteita, organisaatiota ja työntekijöitä sekä mahdollistaisivat uusien työ- ja yhteistyötapojen kehittämisen.

Peachin uraauurtavat toimitilasisustukset Vitran Weil am Rheinissa Saksassa sijaitsevalla kampuksella ovat johtaneet pitkäaikaiseen konsulttisuhteeseen, jonka puitteissa hän kehittää Vitralle uusia toimistokonsepteja ja -tuotteita. Esimerkkeinä mainittakoon hiljattain toteutettu Studio Office -tila Vitran pääkonttorissa Birsfeldenissä sekä monien huonekalumessuosastojen, näyttelytilojen ja toimitilojen suunnittelu ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Vastikään Peach suunnitteli ja kuratoi Company Home -konseptin osana Vitran ‘Work’-osastoa vuoden 2018 Orgatec-messuilla.

Peachin lähestymistapa työympäristöjen suunnitteluun on tuonut hänelle suuren määrän projekteja, jotka ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta. Peachin asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Sony, Mexx, Deloitte, Novartis, Eczacibasi Holdings, Spaces, Swiss Re, Kvadrat, Microsoft ja Artek. Peachin viime aikojen suunnitelmia ovat laboratoriorakennus Novartiksen uudelle kampukselle Shanghaissa ja Swiss Re -yhtiön uusi pääkonttori Zürichissä. Molemmat toteutetaan yhteistyössä Diener & Diener -arkkitehtitoimiston kanssa. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat lisäksi olleet arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, jonka kanssa hän toteutti Tate Modern -museon laajennuksen Lontoossa, sekä Kengo Kuma, Alejandro Aravena, Sergison Bates, FCJZ, Chang Ke, Maya Lin, David Chipperfield ja Toshiko Mori.

Vuonna 2018 Peach sai Frame-lehden elämäntyöpalkinnon lehden vuotuisessa palkintotilaisuudessa, jossa jaetaan tunnustusta sisustussuunnittelun parhaille osaajille.

Tutustu Seviliin ja hänen töihinsä paremmin täällä
Sevilin puheenvuoro Habitaressa

Onnesta soikeina

Varmaan rakkain muisto on se kun kävimme aviomieheni kanssa messuilla. Olimme onnesta soikeina. Edellisenä talvena olimme löytäneet tontin ja rakennuslupakin oli kunnossa. Lisäksi olimme pistäneet talotehtaalle tilauksen vetämään. Ja kaiken lisäksi odotin esikoistamme. Oli ihanaa kun päästiin tutkimaan ja katselemaan kunnolla mitä uuteen kotiin hankitaan. Se ei ollut enää pelkkää haavetta. Siitä on nyt 7 vuotta. Sen jälkeen ollaan päästy messuille vain kerran. Nyt esikoisemme on jo eskarilainen ja ensisyksynä koululainen. Huonettakin pitäisi muokata siihen suuntaan.

Yhteisiä hetkiä messuilla

Tapana on mennä Habitareen äidin kanssa joka vuosi, tai ainakin tehdä suunnitelmia messujen ajalle yhdessä ja vaihtaa kokemuksia jälkikäteen. Olen 40-vuotias ja äiti 70.

Habitare herätti sisustusinnon

Yläasteella, eli joskus vuonna -85 kotitaloustunteihin kuului käydä Habitaressa. Minä ja mun bestis tehtiin siitäkin reissusta seikkailu kun piti omatoimisesti suoriutua Espoosta Pasilaan. Itse messujen sisällöstä siltä kerralta en muista mitään, mutta into sisustamiseen syttyi ja aikuisena Habitaressa on tullut käytyä tosi usein. Tapahtumasta tarttuu aina mukaan kivoja juttuja, kuten tänä vuonna Timo Sarpanevan julistetaulu Karhula-Iittalan lasi, jossa on Wirkkalan Kantarelli-maljakon luonnos.

Ystäväporukan jälleennäkeminen

Habitare 2018. Ystäväporukkamme on hajautunut eri paikkakunnille etelä-Suomen alueella. Osa perheellisiä ja kaikki kiireisiä, joten yhteinen aika on kiven alla. Saimme aikataulumme sopimaan yhteen ja järjestettyä tapaamisen näiden upeiden naisten kesken Habitare-messuille. Nuo messut olivat inspiroivat ammatillisessakin mielessä, kun alan opintoni olivat vielä käynnissä. Ihana päivä rakkaiden ystävien seurassa messuilla ja hauska ilta vielä sen jälkeen. Tämän muiston voisikin toteuttaa uudelleen!

Turkoosi sohva

Löysin Habitaresta vuonna 2018 juuri sopivan sohvan mökille ja yllätin itsenikin ihastumalla turkoosiin väriin. Nyt turkoosi sohva toimii väriläiskänä muuten valkoisten ja harmaiden kalusteiden joukossa luoden juuri oikeanlaista beach house -tunnelmaa.

Suomalainen design elää ja kukoistaa

Ensimmäistä kertaa Habitaressa vieraillessani tajusin, että suomalaista designia ylipäätään on, ja varsinkin, että sillä voi sisustaa! Suomi kiri omassa designmaiden kategoriassani Tanskan rinnalle.  Löysin messuilta toinen toistaan ihastuttavampia huonekaluja ja sisustusesineitä, muotoilua ja vinkkejä kotini sisustukseen. Sen jälkeen olen seurannut ylpeydellä monen muotoilijan polkua yhä ylemmäs. Tuntui mukavalta, että löysi ikäänkuin ensimmäisten joukoissa jotain, mikä myöhemmin on saanut laajempaakin huomiota ja menestystä.

Probably my fondest memory is when I went to the fair with my husband. We were over the moon with joy. In the previous winter, we had found a building plot and had sorted out the building permit. We had also placed an order with a housing contractor. And to top it all, I was expecting our first child. It was wonderful getting to explore and to have a proper look at the things we were going to get for our new home. It was no longer just a dream. This was seven years ago. We have since been to the fair only once. Now our firstborn is already in preschool and will start school next autumn, and the nursery needs doing up to reflect this.

I have made a habit of going to Habitare every year with my mum, or at least, together making plans about what to see during the event, and then exchanging experiences afterwards. I am 40 years old and my mum is 70.

In secondary school, that is, in about 1985, a visit to Habitare was part of our home economics classes. Me and my best friend turned that trip into an adventure, as we had to make our way from Espoo to Pasila in Helsinki on our own. I have no recollection of the actual content of the fair at that time, but my passion for interior decoration was ignited, and as an adult, I have visited Habitare many, many times. I always come home from the event with some fun finds, like this year, when I picked up Timo Sarpaneva’s framed poster presenting Karhula-Iittala glass, specifically a sketch of Tapio Wirkkala’s Kantarelli vase.

I found just the right sofa for my cottage at the 2018 Habitare, and even surprised myself by falling in love with the turquoise colour. Now, the turquoise sofa acts as a splash of colour among my otherwise white and grey furniture, creating just the right beach house feel.

When visiting Habitare for the first time, I realised that there is such a thing as Finnish design, and what’s more, that it can be used for interior decoration! In my own category of design countries, this put Finland on an equal standing with Denmark. At the fair, I found lovely furniture and interior decoration objects, design, and tips for the interior of my home. I have since followed the ascending career path of many a designer with a sense of pride. It felt nice to be among the people at the forefront of discovering something that has since received wider attention and success.