Siirry sisältöön
Blogi Taiteen kodit – Kuusi pientä suurta taidemuseota Helsingissä
Artikkeli

Taiteen kodit – Kuusi pientä suurta taidemuseota Helsingissä

Julkaistu

Taiteen kodit – Kuusi pientä suurta taidemuseota Helsingissä

Koti on kuin kanvas: täydellinen tila itseilmaisulle ja rajattomalle luovuudelle. Tämä näkemys heijastuu myös kooltaan pienissä, mutta sisällöltään suurissa Small Art Museums Helsinki -taidemuseoissa. Taidekoti Kirpilä, Amos Andersons Hem, Didrichsenin taidemuseo, Villa Gyllenberg, Gallen-Kallelan museo ja Reitzin säätiön kokoelmat tarjoavat kodinomaisessa ympäristössä ainutlaatuisia taide-elämyksiä: vaihtuvia näyttelyitä, performansseja, tanssiesityksiä ja konsertteja.

Taidekoti Kirpilä

Suomen Kulttuurirahaston ylläpitämä Taidekoti Kirpilä Pohjoisella Hesperiankadulla Töölössä on entisessä yksityiskodissa sijaitseva taidemuseo, joka esittelee intohimoisen taidekeräilijän kokoelmaa ja yläluokkaista elämää 1980-luvun Helsingissä. Yli 350 neliön kattohuoneisto funkistalon ylimmässä kerroksessa oli alun perin reumalääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) ja hänen elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl Rosenqvistin koti. Kodin esineistö ja taidekokoelma muodostavat yhdessä omaleimaisen ja eklektisen kokonaisuuden.

Kaksi asuntoa yhdistävä noin 350 neliömetrin kattohuoneisto Töölössä antoi Juhani Kirpilälle mahdollisuuden kasvattaa taidekokoelmaansa entisestään. Kun koti muutettiin museoksi, esillä olevien taideteosten määrää vähennettiin rajusti. Ripustus uudistuu säännöllisesti. Kuva: Taidekoti Kirpilä / Riitta Supperi

Taidekoti Kirpilän yli kolmikymmenvuotinen historia

Taidekoti Kirpilä avautui yleisölle vuonna 1992. ”Tilasta ei haluttu museoitua kotia, vaan taidekoti, taiteesta nauttimiseen tarkoitettu kodinomainen tila”, museonjohtaja Johanna Ruohonen kertoo syntyvaiheista. Taidekodissa onkin sen yli kolmikymmenvuotisen historian aikana nautittu oman kokoelman vaihtuvien ripustuksien lisäksi monipuolisesti muun muassa musiikista, tanssista ja nykytaiteesta, viimeisimpänä keväällä nähty kuvataiteilija Artor Jesus Inkerön yksityisnäyttely.

Hesperian esplanadin hevoskastanjoiden yläpuolella aika tuntuu pysähtyneen ja tunnelma on rauhoittava. Huolella ja rakkaudella valikoituneet maalaukset, veistokset ja antiikkihuonekalut kertovat Juhanin ja Karlin yhteisestä elämästä. Kodinsisustus muodostuu kokoelmasta parhaita muistoja. Rosenqvistin asiantuntijuudella kotiin on hankittu tyylihuonekaluja, aitoja itämaisia mattoja, kristallikruunuja, keramiikkaa ja hopeaesineitä. Lukuisat viherkasvit ovat säilyneet osana sisustusta asutun kodin muututtua taidemuseoksi. Taiteen ja kasvien yhdistäminen tiivistyy hyvin vuonna 2017 Taidekotiin hankitussa Raimo Saarisen Neosgaia-teoksessa.

Raimo Saarisen erilaisista kasveista koostuva, elävä taideteos Neosgaia (2017) esiteltiin osana museon 25-vuotisjuhlavuoden näyttelyä Kohtauksia pöydillä, jonka kuratoi Jenna Sutela. Näyttelyn myötä teos hankittiin osaksi Taidekoti Kirpilän kokoelmaa. Kuva: Taidekoti Kirpilä / Riitta Supperi

”Teokset ovat rakkaita lapsiani!”

Juhanin kipinä taiteen keräilyyn lähti hänen vanhemmiltaan. Hän sai heiltä ylioppilaslahjaksi ensimmäisen maalauksensa sekä perintönä myöhemmin vielä muutaman kymmenen teoksen kokoelman. Perintömaalauksista hän arvosti erityisesti Pekka Halosen teoksia, joiden keräämistä hän jatkoi aina 1980-luvulle saakka. ”Teokset ovat rakkaita lapsiani!” oli Juhanin kantava ajatus taiteen keräämisessä. Juhani ja Karl matkustivat ympäri Suomea tehdessään taidehankintoja. Tutuiksi tulivat mm. Sysmän Suvi-Pinx, Punkaharjun Retretti, Oriveden Purnu ja Pyhtään Kaunissaari.

Läpi huoneiston levittäytyvää, runsasta salonkiripustusta rytmittää kokoelman kivi-, pronssi- ja puuveistokset. Juhani hankki teoksia useimmiten galleristeilta, huutokaupoista ja taidenäyttelyistä, ja joskus suoraan taiteilijoilta, kuten Kain Tapperilta, Ahti Lavoselta ja Ilmari Nylundilta. Teospaljoudesta nousevat esille henkilö- ja muotokuvat, maisemat, öljyvärimaalaukset, figuratiivisuus, ilmaisun voima, värikkyys ja vuodet 1900–50.

Takan reunalle sijoitettu Bogna Luiza Wiśniewskan yksi osa teosta New flame of mine (2022) on Taidekodin viimeisimpiä hankintoja. Taustalla Panu Patomäen muotokuva Juhani Kirpilästä (1988) ja Kain Tapperin veistos Leikin loppu (Tarmon pää), 1959. Kuva: Taidekoti Kirpilä / Riitta Supperi

Loputon lähde erilaisille tarkastelutavoille

Vuosikymmenistä ja tyylien kerrostumista rakentuva ympäristö ja yli viidensadan teoksen kokoelma on loputon lähde erilaisille tarkastelutavoille. Taidekodissa järjestettävät keskustelutilaisuudet sekä teema- ja queer-opastukset avaavat uusia näkökulmia museon taidekokoelmaan ja tutustuttavat kävijät myös töölöläisen kattohuoneiston sisustuksen yksityiskohtiin – kodin ja museon rajapintoihin. Sibelius-Akatemian kanssa yhteistyössä järjestettävien liedkonserttien taustalla on ajatus liedperinteen elvyttämisestä sille sopivassa ympäristössä, joka alun perin oli yksityiskoti tai salonki.

Ruokasalissa on säilynyt kodin alkuperäinen ruokailuryhmä. Ripustusta koristavat monet asetelmat, kuten Yrjö Saarisen Kukka-asetelma (Daalioita) (1953). Astiakaapissa on esillä Kirpilän posliinikokoelmaa ja hopeaesineitä. Kuva: Taidekoti Kirpilä / Riitta Supperi

Taidekoti Kirpilän ainutlaatuinen ympäristö, kuten muutkin Small Art Museums Helsinki -museot, tarjoaa vierailijoille kokonaisvaltaisen kokemuksen, jossa historia, taide ja henkilökohtaiset tarinat kietoutuvat yhteen. Tilojen ja esineiden kerroksellisuus muistuttaa muotoilun syklisyydestä, tyylien kertautumisesta ja siitä, miten yksilöllisyys on syntyvät omannäköisistä valinnoista ajan myötä.

Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7, 00260 Helsinki

www.taidekotikirpila.fi

Juhlaolohuone oli Juhanin ja Karlin aikana edustustila, jossa vastaanotettiin vieraat. Esillä on pääosin maalauksia suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoilta. Huoneen ilmapiiri ja ulkoasu eivät ole muuttuneet paljoakaan ajan mittaan. Kuva: Taidekoti Kirpilä / Riitta Supperi

Lue lisää