Brummer & Brummer Oy

Saksalaisen Rosenthalin posliinitehtaan johtaja Philip Rosenthal alkoi uudistaa yritystään 1950-luvulla. Hän pestasi kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, jotka saivat tehtäväkseen muuttaa Rosenthal kiinnostavammaksi yritykseksi asiakkaiden silmissä. Jo 1950-luvulla muotoilivat nimekkäät muotoilijat kuten Raymond Loewy, Richard Latham ja heti kohta heidän jälkeen Tapio Wirkkala Rosenthalille moderneja astistoja ja lahjaesineitä posliinista ja lasista. Taiteilijaryhmään liittyivät 60-luvulta alkaen  mm. tanskalainen Björn Wiinblad  ja hieman myöhemmin Timo Sarpaneva.  Vuodesta 1961 lähtien taiteilijaryhmän tuotanto toteutui Studio-Linie -tuotteina ja perustui erityisesti Tapio Wirkkalan taiteelliseen panokseen. Suomalaisten muotoilijoiden työllä oli ratkaiseva merkitys sille, että Rosentahl Studio-Linie -tuotemerkistä tuli hyvän modernin muotoilun synonyymi. 
Philip Rosenthal on kuvannut Tapio Wirkkalan tuotteita ”esteettisesti täydellisiksi ja kaikissa suhteissaan – niin funktionaalisesti kuin tuotantoteknisesti – sopusointuisiksi. Niillä on yhtä aikaa yksilöllisyytensä että suuri itsenäisyytensä.”
”Tapio ei ollut monisanainen mies”, kertoi Philip Rosenthal teoksessa Tapio Wirkkala – ajattelevat kädet. ”Mutta se mitä hän suunnitteli vastasi meidän näkemyksiämme. Hän tiesi paljon muista keraamisista materiaaleista ja lasista. Niiden olemus ja tuotantotekniikka kiinnostivat häntä. Hän teki suunnittelutyötä paitsi ajatuksellaan myös sydämellään ja piti tärkeänä ottaa materiaali huomioon”
Posliinin puhdas valkoisuus on kautta aikojen kiehtonut suunnittelijoita. Ohut ilmiasu, valonläpäisevyyden korostaminen ja kiiltävien ja himmeiden pintavyöhykkeiden vaihtelu olivat Tapio Wirkkalalle tärkeitä seikkoja. Näin materiaalin luontainen herkullisuus pääsi esille. Wirkkala valmisti itse mieluiten prototyypit testatakseen omin käsin niiden soveltuvuuden. Kuvanveistäjänä posliinin pintakäsittelytavat ja erilaiset reliefipinnat olivat Wirkkalalle kuitenkin mieluisin keino luoda hillittyjä ja materiaalin ominaisuuksia hyödyntäviä koristeita. Wirkkala otti mm. lasin pintakäsittelyssä hyödynnetyn etsauksen käyttöön myös posliininvalmistuksessa ja näin syntyi uusi silkkimataksi kutsuttu pinta. Wirkkala yhdistikin taidokkaasti kiiltävää ja silkkimattapintaa eri kuvioaiheiksi tai korostakseen esineen muotoja. Esineiden lopullisessa suunnittelussa tarvittiin ennakkoluulottoman muotoiluidean lisäksi materiaalin ja valmistusprosessin tuntemus, missä varmasti näkyi hänen puolisonsa Rut Brykin vaikutus.
Sinulla on nyt mahdollisuus tulla hankkimaan Suomessa osin ennen näkemätöntä Wirkkalan 1950-luvun puolivälistä alkaen muotoilemaa posliinia. Esineet ovat alkuperäisiä, sillä Wirkkalan muotoilemaa posliinia ei valmisteta enää ja vaikeasti löydettävissä.
 
Mikäli etsit harvinaisempaa suomalaista designia tule katsastamaan valikoimaamme osastollemme 3a11.