Yhdessä: Genelec

Vuonna 1978 perustettu Genelec on moninkertaisesti palkittu, innovatiivinen audioalan yritys, joka ponnistaa pohjoisen Savon järvimaisemista. Pääsimme juttelemaan Genelecin toimitusjohtajan Siamäk Naghianin kanssa, joka kaksikymmentä vuotta sitten ihastui yritykseen ensisilmäyksellä – eikä tunne ole hiipunut. 

Teksti: Hanna-Katariina Mononen

Kuvat: Genelec

Hei Siamäk! Genelec on varmasti monelle tuttu, mutta kenties vielä aavistuksen hämärän peitossa on sen kiehtova tarina. Kyseessähän on hyvin kansainvälinen yritys, joka ponnistaa Pohjois-Savosta. Kertoisitko, kuinka Genelec sai alkunsa?  

Kun Pasilaan oli vuonna 1976 rakenteilla Yleisradion uusi radiotalo, siellä akustikkona työskennellyt Juhani Borenius oli yhteydessä Ilpo Martikaiseen ja Topi Partaseen, jotka tämä tunsi samalta akustiikan jatko-opiskelukurssilta. YLEllä oli tarve tarkkailukaiuttimelle ja Borenius tiedusteli, osaisivatko pojat rakentaa heille sellaisen. Ilpo oli innostunut äänentoistolaitteista jo kouluiässä 60-luvulla ja ensimmäisen vahvistimensa hän rakensi 14-vuotiaana: laitteen valmistuttua keskellä yötä Ilpo säntäsi innostuneena herättämään vanhempansa, ”nouskaa ja kuunnelkaa musiikkia!”.  

Tarkkailukaiuttimen idea ei ollut entuudestaan tuttu Ilpolle eikä liioin Topillekaan, mutta he halusivat kyllä yrittää. Tarkoituksena oli rakentaa tarkkailutyökalu äänentuottajille, sellainen, joka varmistaisi äänen laatua ja toistaisi puhtaasti vain sitä ääntä, mikä lähtömateriaalissakin on. Ensimmäinen prototyyppi sai huiman vastaanoton ja YLEn kanssa sovittiin jatkokehityksestä. Vuonna 1978 perustettiin Genelec Oy.  

YLEn tilaamille ammattilaislaitteille ei ollut paljoa markkinoita Suomessa, joten Genelec esitteli pian tuotteitaan äänentoistoalan konferenssissa Audio Engineering Societyssä. Ensimmäinen suuri kauppa tehtiin italialaisen radio- ja televisioyhtiö RAIn kanssa ja sitä kautta sana lähti kiirimään maailmalle laajemminkin.  

Oliko Genelec itseasiassa siis alkuun tunnettu lähinnä Suomen ulkopuolella? 

Kyllä! Aloitin itse Genelecillä 2000-luvun alussa ja muutin samalla Pohjois-Savon seudulle. Käydessäni ensimmäistä kertaa paikallisessa ruokakaupassa minulta kysyttiin etukorttia ja kun sanoin ettei minulla ole, sain täytettäväkseni lomakkeen. Kirjasin sarakkeeseen työpaikkani nimen ja myyjä ihmetteli ääneen, että mikä ihmeen Genelec. Olin hämmästynyt! Nokialla työskennellessäni missä tahansa käydessäni kaikki tiesivät, mikä Nokia on. Nyt olin tullut Pohjois-Savoon Genelecin synnyinsijoille, eikä edes siellä tiedetty mistä on kyse. Tapauksen jälkeen menin New Yorkiin konferenssiin ja huomasin, että alan ammattilaispiireissä Genelec oli hyvin tuttu ja kunnioitusta herättävä yritys. 

Olemme alusta asti toimineet kansainvälisesti audion ammattilaisten keskuudessa, joka käsittää niin artistit, musiikkituottajat ja filmituottajat. Ala on erittäin erikoistunut ja erittäin kapea. Nyttemmin olemme tehneet itseämme tunnetuksi myös Suomessa ja valikoiduilla markkinoilla myös kuluttajille, mutta on todella kiinnostavaa, kuinka perisuomalainen Genelec on oikeastaan tullut vasta viimeisenä tutuksi kotimaassaan.  

Tuotevalikoimanne palveli alkujaan nimenomaan äänentoiston ammattilaisia, mutta onko teillä tätä nykyä tarjota tuotteita myös kuluttajille? 

2000-luvun alussa havaitsimme kuluttajien ostavan samoja tuotteita mitä teemme ammattilaisille. Tämän myötä toimme valikoimaamme pienempiä kaiuttimia samalla päättäen, että haluamme säilyttää myös kuluttajille kohdennetuissa tuotteissamme saman laatutason mitä tarjoamme ammattilaisillekin.  

Luulen, että aika usein ihmiset yhdistävät Genelecin muotoilija Harri Koskiseen. Mitä pitkään jatkunut yhteistyö hänen kanssaan merkitsee teille? 

Harri tuli mukaan kuvioihin yli 20 vuotta sitten. Olemme kasvaneet hänen kanssaan yhdessä: hän muotoilijana ja me yrityksenä, jolle muotoilu on hyvin keskeinen osa toimintaa. Vaikkei hänen nimeään löydy organisaatiokaaviostamme, me kuulumme yhteen ja jatkamme tätä matkaa yhdessä, se on kaikille selvää. Muotoilusta tuli aikanaan Harrin myötä osa yrityksemme identiteettiä ja brändiä. Muotoilu ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sitä, että tuote on tietynnäköinen, vaan ulkomuoto palvelee myös sen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Genelecin ikonisen, pullean muotoisen kaiuttimen mittaustulokset ovat huippuluokkaa. 

Siamäk, sinä toimit nyt Genelecin toimitusjohtajana, mutta miten polkusi alkujaan johti Genelecille? 

Työskentelin 90-luvulla Nokialla ja asuin pitkään Espoossa. Minua oli jo tovin kiinnostanut muuttaa puolisoni synnyinsijoille, Kuopion seudulle luonnonrauhaan. Näin sattumoisin lehdessä ilmoituksen, jossa etsittiin Genelecille tuotekehitysjohtajaa. Olen alkujaan muuttanut Suomeen vuonna 1986 ja tottunut kuitenkin laajaan kansainväliseen verkostooni, ja kieltämättä minua mietitytti, alkaisiko Savossa sittenkin ahdistamaan. Tavatessani Ilpon ja muut ensimmäistä kertaa, olin hämmästynyt kuinka avarakatseisia ja kansainvälisiä he olivat: läsnäolevia ja samalla alansa huipputekijöitä. Heillä oli intohimoa samanaikaisesti liiketoimintaan ja kulttuuriin, musiikkiin ja taiteeseen. Kyse ei tuntunut olevan enää vain yrityksestä, vaan tavasta elää. Ihastuin siihen heti. 

Päivääkään ei ole ollut, jona en olisi ollut innostunut töistä: en iltaisin oikeastaan edes malta odottaa tulevaa työpäivää. 

Sinulla on aitiopaikka tarkastella äänentoiston maailmaa ja sen vaiheita. Missä tällä hetkellä mennään ja mitä äänentoistolle kuuluu? Miten ihmiset kuluttavat ääntä ja minkälaisia vaatimuksia sille on?  

Tällä hetkellä audioalalla puhutaan paljon immersiiviäänestä, eli kolmiulotteisesta audiosta: käytännössä samasta äänimaisemasta, jonka voimme kuulla luonnossa. Voimme kuulla linnun laulun ja aistia, minne se suuntaa lentonsa. Immersiivinen ääni tuo uusia ulottuvuuksia siihen, miten ihmiset ovat tottuneet käyttämään äänentoistojärjestelmiä. Aikanaan kaikki alkoi yhden kanavan äänestä eli monosta, sitten tuli stereo ja sitten surround sound. Kolmiulotteinen audio tuo äänen myös kuulijan yläpuolelle, eli asettaa aistijan ikään kuin pallon sisään. 

Digitalisaatio on mahdollistanut sen, että musiikkituotanto voi tapahtua missä tahansa. Minäkin istun nyt työpöytäni ääressä, jossa minulla on käytössäni käytännössä kaikki tarvittava musiikin tekemiseen ja tallentamiseen. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten tämä olisi ollut mahdotonta. Tämä on tärkeä kehitys, jossa musiikki- ja muukin äänituotanto demokratisoituu ja sosialisoituu. Se muistuttaa minua siitä, kun ihmiset aikanaan oppivat kirjoittamaan ja lukemaan. Kaikille on nyt mahdollista ilmaista itseään ja ottaa osaa yhteiskuntaan luovuutensa avulla. Se rikastuttaa yhteiskuntaa, mahdollistaa diversiteetin ja synnyttää tasa-arvoa. 

Toisaalta jotkut nykyajan trendit ovat meille haitallisia. Joissakin yhteyksissä tuotetaan mahdollisimman paljon äänenpainetta ja kuormitetaan näin aivoja. Nykyään käytämme kaikki kuulokkeita, jotka voivat myöskin olla hyvin haitallisia ja niiden kanssa tulisi olla hyvin herkkä ja tarkka. Samanaikaisesti kuitenkin vallitsee hyviä trendejä ja kiinnostavia avauksia sille, kuinka audiota käytetään hyvinvoinnin edistämiseksi, vaikkapa terapiassa.  

Mitä laadukkaalla äänellä tarkoitetaan? 

Audion merkitys kasvaa ja tulee koko ajan lähemmäs ihmisiä, ja silloin laadulla on suuri merkitys. Jokin aikaa sitten kävin Ateneumissa, kun he kutsuivat meidät pohtimaan millä tavoin ääni voisi palvella taidenäyttelyä. Paikalla oli pari asiantuntijaa, joiden kanssa keskustelimme koko päivän. Seuraavana päivänä museolta oltiin yhteydessä: he sanoivat olevansa hämmentyneitä siitä, että kaiuttimien myymisen sijaan olin korostanut heille, kuinka tärkeää hiljaisuus on. Kun puhutaan äänenlaadusta, puhutaan siitä, kuinka lähelle hiljaisuutta äänen kanssa voidaan mennä: silloin ääni on puhtain.  

Puhdasta ja hyvää ääntä on vaikea kuvailla, se pitää kuuntelun kautta kokea. Tämän totesin, kun aikoinaan esittelin vaimolleni kotonamme uutta äänentoistokokonaisuutta elokuvan yhteydessä. Hän oivalsi heti mistä on kyse, kun kuuli tutusta elokuvasta ääniä, joita ei ollut ennen kuullut. Nyt hän järjestää itse vastaavanlaisia kuunteludemoja ystävilleen! 

Mainitsit, kuinka paljon pidät työstäsi. Kerro siitä lisää – mikä Genelecissä on sinusta erityistä? 

Yrityksessämme on syvällä tasolla elementtejä, jotka ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Kun matkustan maailmalla, harvoin oikeastaan edes puhun näistä tuotteista, vaan sen sijaan puhun asioista, jotka johtavat tähän lopputulokseen. Puhun siitä, missä tuotteet tehdään ja siitä, kuinka täällä ihmisillä on hyvät lähtökohdat ja olosuhteet. Puhun yhdenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Genelec edustaa kaikkea tätä yhteiskunnassamme.  

Genelecin toiminta käynnistyi 80-luvulla tuotekehityksestä ja siinä meidän vahvuutemme on yhä. Tuotannon läheisyys on olennaista meille juuri laadunvalvonnan kannalta. Kun tuotanto ja tuotekehitys ovat kokonaan Suomessa, lähellä toisiaan, voimme oppia jatkuvasti ja kehittää saumatta edelleen. 

Kestävä kehitys on ollut arvomaailmassamme vahvana aina. Ilpo on sanonut, että luonto pärjää kyllä ilman meitäkin, mutta me emme pärjää ilman luontoa. Siksi teemme tuotteita, jotka kestävät pitkään, tarjoamme huoltoa ja ylläpidämme pitkiä suhteitamme toimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastuullisuus on integroitu osa meitä, ei erikseen rakennettu toimintamme päälle. Emme halua tinkiä laadusta voidaksemme houkutella lisää ostajia. Kasvu ei ollut koskaan se juttu, vaan se, että voimme tarjota parasta mahdollista. Tämä intohimo elää yrityksemme sielussa.