7 kysymystä Joseph Grimalle

Joseph Grima on Habitaren 2020 Kansainvälinen Ystävä. Hän on Design Academy Eindhovenin luova johtaja, Milanon triennaalin muotoilun pääkuraattori ja Domus-lehden entinen päätoimittaja. Kansainvälinen Ystävä vierailee Habitaressa, valitsee kiinnostavimmat ilmiöt ja tuotteet Habitaren tarjonnasta.

Esitimme seitsemän kysymystä  brittiläiselle monitaitajalle – hyppää kysymysten pariin ja tutustu Josephiin!

1. Millaisia toiveita ja odotuksia sinulla on Habitaren ja Helsingin suhteen? Mitä haluaisit nähdä messuilla?

Messut ovat kohtauspaikkoja, joissa vaihdetaan ajatuksia, lanseerataan tuotteita ja luodaan uusia yhteistyösuhteita. Habitare tuo laaja-alaisesti yhteen muotoilijoita ja kuratoi keskustelua heidän välillään. Tästä syntyy uutta ilmaisua, joka jatkaa Alvar Aallon ja Eero Saarisen kaltaisten legendaaristen suunnittelijoiden poikkeuksellista perintöä. Toivon näkeväni töitä, joissa käytetään yhä hyväksi perinteisiä suomalaisia työtapoja samaan aikaan, kun hyödynnetään uusia teknologioita ja materiaalitiedettä.

 

2. Mikä on suhteesi Suomeen, suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin?

Minulla on ollut onni vierailla Suomessa useita kertoja vuosien varrella. Suomi on hyvin kaunis maa, minkä voi nähdä heijastuvan vahvasti sen muotoiluhistoriassa. Maisemasta tulee osa muotoilua, ja sen materiaalisuus on vahvasti yhteydessä ympäristöönsä. Suomesta löytyy myös monia tärkeitä muotoilun keskuksia, kuten Aalto-yliopisto. Siellä olen nähnyt erittäin kiinnostavia avauksia uudelta nousevalta muotoilijasukupolvelta.

 

3. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat muutokset ja siirtymät arkkitehtuurissa ja muotoilussa viimeisen 50 vuoden aikana?

Molemmista on tullut huomattavasti monimutkaisempia ja monimuotoisempia. Arkkitehdeista ja muotoilijoista on tullut uusien teknologioiden edelläkävijöitä, jotka kamppailevat monimutkaisten asioiden, kuten nopean kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten siirtymien parissa. Tämän päivän suunnittelijat ovat vahvasti tietoisia sosiaalisista käytännöistä ja julkisesta tilasta. Tilalliset, sosiaaliset ja ympäristölliset olosuhteet, joissa elämme, edellyttävät toimijuutta meiltä kaikilta.

 

4. Mikä on mielestäsi kiinnostavin ilmiö arkkitehtuurissa ja muotoilussa tällä hetkellä?

Uusien materiaalikulttuurien ja teknologioiden myötä rakennettu ympäristömme tulee uudelleenarvioinnin kohteeksi. Tässä arkkitehtuuri voidaan mieltää koko planeettamme kattavaksi resurssivirtojen systeemiksi ja resurssien hallinnaksi. Kasvavien ympäristöongelmien ja resurssien ehtymisen aikana uudet puuteknologiat mahdollistavat erittäin suorituskykyisten materiaalien valmistamisen, joista esimerkkinä on ristiin liimattu massiivipuu. Tällaisista materiaaleista syntyy vaihtoehtoisia, luonnon uusiutumiseen perustuvan muotoilun kategorioita ja uutta muotokieltä.

 

5. Mikä on mielestäsi kiinnostavin ja/tai innostavin muotoiluesine tai arkkitehtuurikohde? (Onko jokin tietty esine tai paikka, jolla on sinulle ja/tai työllesi erityismerkitys?)

On vaikea valita vain yhtä paikkaa – niitä on vaikka kuinka monta! Jos pitäisi valita yksi paikka, se olisi koko Italia, jossa olen asunut suurimman osan työelämästäni. Maa on mahtava esimerkki siitä, kuinka taide ja luovuus ovat muovanneet kulttuuria ja yhteiskuntaa vuosisatojen ajan ja kuinka edellinen sukupolvi innostaa seuraavaa. Italiassa, paljolti niin kuin Suomessa, alueelliset maantieteelliset ominaisuudet painavat leimansa muotoiluun, ruokaan, ja elämäntapaan. Monet liikkeet ja perinteet, joilla on kestäviä vaikutuksia, ovat syntyneet pienistä muotoiluekosysteemeistä.

Usein tarvitaan vaihtoehtoisia perspektiivejä, ja joitakin suunnittelukohteita voi havainnoida vain tietyistä näkökulmista. Henkilökohtaisesti inspiroidun merellä ollessani, jolloin voin löytää arkkitehtuuria, joka liittyy leimallisesti merenkulkuun, kauppasatamiin ja lomailuun.

 

6. Mikä on muotoilu-, taide- ja arkkitehtuurikoulutuksen rooli kestävän muotoilun ja arkkitehtuurin luomisessa? Mikä on koulutuksen rooli tulevaisuudessa?

Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat dynaamisia aihealueita, joissa käsitellään erilaisia teemoja ja joissa on erilaisia pakottavia aiheita eri aikoina. Tällä hetkellä suunnittelulla on valtava vastuu nopeasti muuttuvassa maailmassa, jota luonnehtivat ympäristöhaasteet, sosiaalisen tasa-arvon kysymykset ja uusien, uskomattoman tehokkaiden ja mahdollisesti sosiaalisia murroksia aiheuttavien teknologioiden synty. Koulutus on avainasemassa tämän tilanteen muokkaamisessa ja muotoiluajattelun kehittämisessä, sillä se painaa leimansa maailmaan, jossa elämme.

 

 

7. Olet ollut mukana monissa menestyksekkäissä taide- ja muotoilubiennaaleissa. Millaisena näet biennaalien, tapahtumien ja messujen tulevaisuuden taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin kannalta?

Elämme digitaalisessa hyperyhteyksien maailmassa, mutta haluamme myös tavata toisiamme kasvokkain. Biennaalit tarjoavat mahdollisuuksia kokea uusia ideoita ja uusia muotoilu- ja arkkitehtuurikäytäntöjä, ja mahdollisuuksia saada oppia suoraan ”kentältä”. Siinä missä sodanjälkeisenä aikana tieto ja ajatustenvaihto tapahtui AD:n, Domuksen ja L’Architecture d’Aujourd’huin kaltaisten vaikutusvaltaisten lehtien kautta, nykyään elämme liikkuvampaa aikaa ja vaihdamme mielipiteitä ja keskustelemme näkökannoistamme näyttelyiden kautta. Messuista ja biennaaleista onkin tullut yhä tärkeämpiä kulttuurisen tuotannon välineitä.